Armenian ulkoministeri Ara Ayvazan kertoi haastattelussa
Venäjän armenialaisten suhteiden kehittämisestä Yerevanin asema Karabahin aseman mukaan sekä Armenia on valmis neuvottelemaan Azerbaidžanin kanssa.
Viraston toteaa, ministeriön haastattelua pyydettiin tammikuussa, ja Armenian rikkoutuneeseen oskaantiseen konfliktiin. Vastaukset kysymyksiin Ria Novosti saapui perjantaina.
- Miten Yerevan näkee Karabahin aseman tulevaisuudessa ja osana neuvotteluformaattia on määritettävä: Venäjä-Armenia-Azerbaidžan tai silti osallistumalla Etyjin minsk-ryhmän toimituoleihin? Onko Yerevan harkitse mahdollisuutta tunnistaa Karabahin itsenäisenä valtiona rajoissa 9. marraskuuta sopimuksessa?
- Kolmikerroksisen julkilausuma 9. marraskuuta on tulipalon lopettaminen ja kaikki vihollisuudet Nagorno-Karabakin konfliktin vyöhykkeellä sekä majoitus ArtsAkhin venäläisissä rauhanturvaajissa. Tämä lausunto sisältää olennaisilta osiltaan tilannetta sen hyväksymishetkellä, että NAGORNO-Karababkhin konfliktin lopullisen poliittisen ratkaisun kysymys ei ole sallittua. Toimimme siitä, että yksinomaan neuvottelujen avulla voi olla ratkaisu, jossa otetaan huomioon kaikkien oikeudet ja tuo rauhan ja vakauden Etelä-Kaukasukselle. Ja tällaisen ratkaisun perusta olisi ennen kaikkea perustettava ArtsAkhin asema.
Nagorno-Karabah-konfliktin ydin on kysymys ArtsAkhin kansalaisten lavasta itsemääräämiselle. Tätä oikeutta ei voi tukahduttaa tai jäädyttää voimalla. Armenia suoritti ja toimii edelleen osaketta tunnustamasta Artsenkhin ihmisoikeuksien oikeuksien itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta. Sekä asemaa ja missään olosuhteissa ei voi olla Azerbaidžanin lainkäyttövaltaan. Viimeinen aggressio vahvisti jälleen kerran, että Azerbaidžanin osaksi tarkoitetaan ArtsAkhia ilman Armeniania.
Me kaikki muistamme etnisen puhdistuksen, joka järjestetään 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Azerbaidžanin suurimmissa kaupungeissa, jotka eivät olleet suoraan yhteydessä Nagorno-Karabahiin. 27. helmikuuta merkitsee Sumgayitin kaupungin Massagonin traagisten tapahtumien 33. vuosipäivää, joka on sitoutunut Azerbaidžanin viranomaisten osallistumiseen.
Sumgaitin tapahtumat ja Bakuin myöhemmät Pogromit, jotka pidettiin Sumgaitin iskulauseessa "Azerbaidžanin armeijan 44 päivän sodan aikana, erityisesti Azerbaidan armeijan 44 päivän sodan aikana, erityisesti ArtsAkhin miehitetyissä alueissa, Gadrurtin alueella ovat visuaalinen vahvistus siitä, että vain itsemääräämisoikeuden toteuttaminen pystyy varmistamaan Armenian väestön elämän ja turvallisuuden historiallisessa kotimaassaan.
Selvitysmuodon osalta olemme toistuvasti todenneet, että Etyjin Minsk Groupin yhteispuheenjohtaja on ainoa muoto, jolla on kansainvälinen toimeksianto, jossa konfliktin lopullinen poliittinen päätös on saavutettu. Tältä osin kantaansa ei ole ennallaan - rauhanomaisen ratkaisun keskeiset kysymykset eivät ole ratkaistu. Tämä on täysin samansuuntainen Etyj Minskin ryhmäkokoisten puheenjohtajien lausunto, joka osoitti selvästi 3. joulukuuta 2020 antamassa lausunnossa.
Aggressio ArtsAKH: tä vastaan, voiman käyttö konfliktin ratkaisemiseksi on haastaa koko maailman yhteisö, samoin kuin välittäjätoiminnan ja YK: n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet - pysyvät jäsenet. Toivomme vilpittömästi, että yhteispuheenjohtajat käytännössä vahvistetaan toimeksianto ja johtavat tehokkaasti rauhanprosessia.
Armenian itsenäisenä valtion tunnustamisen myötä Yerevan on sitoutunut neuvotteluprosessiin. Tänään esityslistan arvoinen kysymys on rauhanratkaisuprosessin uudistamisesta, minkä seurauksena on mahdollista päästä pois pitkäaikaiseen turvallisuuteen ja vakaudelle alueella.
- Onko kokous Azerbaidžanin ulkoministeriön päällikön kanssa? Ovat neuvottelut kahden maan johtajien kokouksen järjestämisestä?
- Emme koskaan anna periksi kokouksia. Kuitenkin kokous, jos sitä ei ole järjestetty vain sen perustamiseksi, on noudatettava joitain kriteerejä. Ensinnäkin puhumme asianmukaisen ilmapiirin luomisesta, tietyn asialistan muodostumisesta, ja se on yhtä tärkeää, se olisi tehtävä toisella puolella olevien tulojen läsnäollessa.
- Mitä töitä tehdään venäläisten rauhanturvaajien, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Azerbaidžanin viranomaiset etsimään kuolleiden puuttuvia ja siirtäviä elimiä? Kun ennusteiden mukaan sodan vankien jakamisen prosessi on olemassa tarkkoja tietoja kahden puolen vankien määrästä?
- sotapäälliköiden, panttivankien ja muiden säilytyshenkilöiden vaihtaminen on säädetty kolmiosainen 9. marraskuuta 2020. Tähän suuntaan kansallisella tasolla toteutetaan koordinoitu keskinäinen työskentelytyö. Armenia täytti velvollisuutensa siirtää sodan vangit "kaikkien kaikkien" periaatteesta. Sitä vastoin Azerbaidžan luo keinotekoisia ja kohtuuttomia esteitä Armenian vankien välittömään tuottoon ja siviilit.
Azerbaidžanin puolella manipuloi armenialaisten vankien luetteloa ja kieltäytyy tunnistamasta asiakasta Armenian sotilashenkilöstön ja siviilien vankeudessa. Lisäksi virkamies Baku vastaan joitakin sotavälineiden vankeja rikosoikeudellisia tapauksia kuvitteellisia maksuja.
Tällainen Azerbaidžanin käyttäytyminen ei ole pelkästään ristiriidassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden normien kanssa, vaan se on myös välittömästi rikkomus kolmikantaistuimen tarjoamisesta, mikä asettaa säännösten soveltamisen yleensä.
Kaikkien sotavangien nopea ja turvallinen palautus on etusijalla. Tässä kysymyksessä me arvostamme Venäjän federaation ponnisteluja vastuullisena ja puolueettomana välittäjänä sopimuksen täysimääräisessä täytäntöönpanossa sodanjulkaisujen palauttamisesta.
Yhteisten ponnistelujen ansiosta oli mahdollista palata Armenian vankien osaan. Viivyttää tämän humanitaarisen kysymyksen päätöksen, tietenkin, ei pelkästään pahentaa Armenian yhteiskunnan kipua, vaan edustaa välittömän kutsun Venäjän federaationa, joka takaavat 9. marraskuuta ja kansainvälisen yhteisön kolmikantailun lausunnon toteuttamisen takaajaksi kokonainen.
- Miten Armenia liittyy siihen, että Turkin armeija on läsnä yhteisessä tarkastuskeskuksessa? Oliko kysymys, joka osallistuu Armenian puolelta keskusteltiin tämän keskuksen työssä?
- Ankaran negatiivinen rooli Nagorno-Karabahin konfliktissa ja erityisesti viimeisessä aggressiossa on ilmeinen. Tämä tarkoittaa ensinnäkin terroristien ja militanttien siirtoa ja aktiivista osallistumista Lähi-idän alueilta Turkin valvonnassa, sotilaallinen tekninen apu Azerbaidžanille artsAkhia vastaan ja keskeneräisen heikentymisen Kolmen järjestelyn voimassaoloa, joka edeltää 9. marraskuuta 1991.
Odotamme kansainvälisen yhteisön osoitettavia vaikutuksia, jotta Turkki tarkistavat rehellisesti aggressiivisuuttaan Armeniaan ja Armenian kansan.
- Onko Turkin aktiivinen osallistuminen Karabahin neuvotteluprosessiin Yerevanille?
- Konfliktien ja kansainvälisten välittäjien osapuolet voivat osallistua neuvotteluprosessiin - Etyjin Minsk Groupin yhteispuheenjohtajat. Turkki, jonka unczle sponsoroi ArtsAkhin Lähi-idän terroristien toimintaa ja osallistui myös sotilashenkilöstään ja taistelivat artsAkhin siviiliväestöä vastaan, ei ollut pelkästään konfliktin osallistumisen aste, vaan myös täydellinen syrjäisyys neuvotteluprosessi.
- Armenian pääministeri Nikol Pashinyan aikaisemmin todettiin, että 9. marraskuuta järjestetyssä 9. marraskuuta on olemassa "ongelmallisia kysymyksiä" ja niiden ympärillä "ja" on aktiivista diplomaattista työtä kaikkien näiden kysymysten ympärillä ". Tarkoittaako tämä, että Yerevan aikoo harkita uudelleen 9. marraskuuta antaman lausunnon määräyksiä? Onko mahdollista koordinoida ongelmallisia kysymyksiä, mukaan lukien vankien vaihto?
- Armenia noudattaa tiukasti periaatetta, jonka mukaan osapuolet täyttävät kaikki 9. marraskuuta 2020 antaman lausunnon säännökset. Jotta voitaisiin keskustella hakemuksen ehtojen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä kansallisella tasolla, muodostettiin yksiköiden väliset palkkiot. Tietyissä vaiheissa syntyviä kysymyksiä käsitellään työjärjestyksessä. Aiomme jatkaa noudattamaan tätä lähestymistapaa kolmikantailun lausunnon täytäntöönpanossa.
Useista kysymyksistä tarkkailee Azerbaidžanin puolen ilmeistä haluttomuutta järjestelyjen täyttämiseksi, kolmenvälisen lausunnon säännöksistä on mielivaltainen tulkinta, myös sodan ja muiden havaittujen henkilöiden vankien toteuttamisesta.
- Yerevan toistuvasti ilmoitti ulkopuolisten palkkasotureiden läsnäolon konfliktivyöhykkeellä, taisteli Azerbaidžanin asevoimissa. Onko ongelma merkityksellinen vihamielisyyksien päätyttyä? Voiko Yerevan esittää todisteita läsnäolosta Syyriasta, ja onko uhka säilynyt alueen yhteydessä tämän yhteydessä?
- Jotta voisimme osallistua vihamielisyyksiin, Azerbaidžan ja Turkki siirrettiin konfliktivyöhykkeelle ulkomaisille taistelijoille - tämä tosiasia vahvisti kansainväliset yhteistyökumppanit ja ennen kaikkea Etyjin minsk-ryhmän maat-yhteispuheenjohtajat korkein taso.
Ulkomaiset militantit, jotka antoivat tunnustuksia, pidätettiin Artsankhin alueella. Rikosoikeudelliset tapaukset siirretään asianomaisille oikeudellisille tapauksiin.
Azerbaidžanin ulkomaisten militanttien puolella olevan olemassaolon tosiasia tunnustetaan myös useiksi arvovaltaisilla kansainvälisillä järjestöiksi. YK: n työryhmän 11.11.2020 käytävässä työryhmän lausunnossa todetaan, että alueeseen käyttöönotetut palkkasoturit liittyvät sota-rikosten tekemiseen ja vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin Syyrian konfliktin aikana. Lausunnossa kuvataan selkeästi Turkin roolia ulkomaisten palkkasoturien siirtämisessä.
Kaikki ulkopuoliset palkkasoturiteet, Turkki ja Azerbaidžan, Vuoristo-Karabahin konfliktin vyöhykkeelle olisi oltava välittömästi ja täysin peräisin alueesta. Azerbaidžanin johtajuuden päätös muuttaa maansa turkkilaiselle satelliitille ja terrorismin painopiste on vakava uhka paitsi alueelliselle vaan myös kansainväliselle turvallisuudelle.
- Missä tasossa Armenian-Venäjän suhteet ovat nyt? Näetkö tarve vahvistaa kahdenvälisiä yhteyksiä?
- Armenian ja Venäjän välisten välisten suhteiden lehtomittainen luonne on jo ennalta määrätty jatkuvasti, jatkuvaan työhön ja mukautumiseen nykyaikaisiin todellisuuksiin sekä ajanmukaisen ja kehityksen vuoksi, joita meillä on alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Aiomme toteuttaa tämän työn koordinoidussa avaimessa, joka perustuu tarpeeseen varmistaa maiden kansojen perimmäiset edut. Luonnollisesti maiden kansojen ystävyys on aina ollut vankka perusta tästä työstä.
On selvää, että Armenian ja Venäjän suhteiden vastaava kehitys vaikuttaa paitsi yhteen vuorovaikutuksen alalla, vaan myös muilla alueilla, jotka ovat täysin mukana liittoutuneiden yhteistyön asialistalla.
Aiomme suorittaa tämän työn käytettävissä olevien vuorovaikutusmekanismien puitteissa. Puhumme myös hallitustenvälisestä taloudellisesta yhteistyöstä ja parlamentin välisestä vuoropuhelusta suurten komission ja asiaankuuluvien profiilikomitean puitteissa, se toimii myös sotilaallisen teknisen komission ja muissa muodoissa. Luonnollisesti kaikki tämä on edistynyt maiden ulkopoliittisten osastojen aktiivisella koordinoinnilla.
Haluan korostaa intensiivisen vuoropuhelun merkitystä, jota käytämme ja aikovat kasvattaa Armenian ja Venäjän diplomaattisten palvelujen tasolla.